Paluu etusivulle

Taustaa

Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) käynnisti vuonna 1999 sanastohankkeen nimeltään Suomalainen hoitotyön asiasanasto tietovarantojen hallintaan, sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Sen tarkoituksena oli tuottaa suomalainen hoitotieteellinen asiasanasto sähköisten tietovarantojen (esim. opinnäytteiden ja tutkimusartikkelien) hallintaan. Sanastosta on hyötyä erityisesti hoitotieteellisen tiedon systemaattiseen hakuun, jonka seurauksena myös tiedon välittyminen tietoverkkoihin helpottuu. Tieteellisen tiedon käyttö mahdollistuu hoitotyön käytännössä, hallinnossa, koulutuksessa ja tutkimuksessa yhdenmukaisen terminologian eli asiasanojen avulla.

Hoitotieteellinen asiasanasto Hoidokki on Medical Subject Headings -asiasanastoon (MeSH) perustuva hoitotieteellisen tiedon indeksoinnin erikoissanasto. Hoidokin laadinnassa on noudatettu Yleisen Suomalaisen Asiasanaston (YSA) periaatteita, Suomen Standardoimisliiton ja tekniikan Sanastokeskuksen ohjeita. Pääosa termeistä kuuluu MeSHiin ja kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) laatimaan Hoitotyön käytännön kansainväliseen luokitukseen (ICNP – International Classification for Nursing Practice). Apuna työssä on ollut myös MeSHin suomennos FinMeSH, jota Kustannus Oy Duodecim käyttää indeksoinnissa.

Hoidokin alkuperäisenä aineistona toimineesta MeSHistä valittiin ensin hoitotyön käytäntöä, koulutusta, hallintoa ja tutkimusta koskevat termit (hakusanoina nursing ja health care). Näistä valittiin relevantit termit asiantuntijoiden yksimielisyydellä Delphi- menetelmällä. Tavoiteltu yksimielisyysaste on ollut vähintään 75 %. Termit testattiin indeksoimalla Hoitotiede- lehden artikkeleita. Tuloksen perusteella sanastoa päätettiin täydentää kliinistä hoitotyötä kuvaavilla termeillä, jotka poimittiin International Classification for Nursing Practice (ICNP) luokituksesta. Nämä termit poimittiin systemaattisesti luokituksen 1- ja 2-tasoilta. Terminologiatyön asiantuntijoiden kehotuksesta termit ryhmiteltiin teemoittain MeSHin pääluokkia noudatellen, jotka nimettiin hoitotyön tietoperustasta käsin. Teemojen kattavuuden varmistamiseksi asiantuntijaryhmä täydensi MeSHin mukaisia aihealueita. Lisäksi sanastoon lisättiin hoitotyön johtamista, koulutusta ja tutkimusta kuvaavia termejä.

Sanasto on tarkoitettu hoitotieteellisen tutkimuksen tiedonhakuun ja julkaisujen indeksointiin. Sanasto perustuu 10 teemaan, jotka on nimetty hoitotyön tietoperustasta käsin. Teemat sisältyvät MeSHin 15 pääluokkaan (taudit, organismit, biologiset tieteet, terveydenhuolto, antropologia, koulutus, sosiologia, humanistiset tieteet, menetelmät, välineet, teollisuus, maantiede, informatiikka, nimetyt ryhmät).

Hoidokki asiasanaston teemat
1) Terveys
2) Hoitamisen filosofiset perusteet
3) Hoitotoiminnot
4) Hoitotyön vaikutukset
5) Hoitotyön toimintaympäristö
6) Hoitotyön koulutus
7) Hoitotyön johtaminen
8) Hoitotyön tutkimus
9) Terveydenhuollon tietotekniikka
10) Toimijat

Koska termit haluttiin molemmilla kotimaisilla kielillä, on sanaston laatiminen edellyttänyt käännöstyötä englannista suomeksi ja ruotsiksi, Englannin- ja ruotsinkielisissä käännöksissä lähtökohtana on ollut suomenkielinen, Suomen terveydenhuoltoon soveltuva termi. Tämä seikka korostuu erityisesti terveydenhuollon hallinnon, koulutuksen ja henkilöstön termeissä.

Käännöstyö ei ole ollut helppo eikä yksinkertainen tehtävä. Jo kielten erilaiset rakenteet rajoittavat käännöksiä. MeSHissä käytetään yleensä termien monikkoa. Kuitenkin esimerkiksi termistä ”lapset”, joka on luonteva suomeksikin, englanninkielisessä versiossa on yksikkömuoto "child". Myös terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, henkilöstön tehtävissä ja työnjaossa eri ammattiryhmien välillä on eroja, jotka ovat edellyttäneet kulttuurista validointia.

Suomen ja Ruotsin välillä on paitsi eroja terveydenhuoltojärjestelmissä, myös eräitä kielellisiä eroavaisuuksia ruotsin-ruotsin ja suomen-ruotsin välillä. Ruotsin-ruotsissa ei mm. ole termiä terveydenhoitaja/hälsovårdare, vaan distriktsköterska, joka on kotisairaanhoitajan ja terveydenhoitajan "välimuoto". Ruotsiksi käännettäessä on pyritty suomenruotsalaiseen muotoon/ termiin, mutta on myös mainittu Karolinska Institutenin kirjaston ruotsinkielinen käännös.

Sanaston vastaavana toimittajana on toiminut professori Kaija Saranto. Sanaston toimitustyöhön ovat osallistuneet: TtT Anneli Ensio (1999–2009), TtT Kristiina Junttila, TtL Eila Pekkala ja dosentti Marianne Tallberg, joka on myös kääntänyt termit ruotsiksi. TtM Ulla-Mari Kinnunen on osallistunut MI Tietorakenteet Oy:n kehittämän Hoidokki- ylläpitosovelluksen käyttöönottoon.

Asiantuntijoina on kuultu Päivi Pekkarista Terveystieteiden keskuskirjastosta, Virpi Kallio-Kuusta Tekniikan Sanastokeskuksesta, Riitta Grahnia Stakesista ja Liisa Salmea Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellisestä kirjastosta. TtM-opiskelijat Paula Harju, Pia Laitio ja Sirpa Tiensuu ovat tehneet työryhmän toimeksiannosta erillisiä selvityksiä. Hankkeen työvaiheiden aikana on myös konsultoitu kansainvälisiä hoitotieteen sanastojen asiantuntijoita, joita ovat professori Suzanne Bakken Columbian yliopistosta New Yorkista, professori Susan Grobe Texasin yliopistosta, Austinista ja professori Virginia Saba Georgetownin yliopistosta Washingtonista. Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjastosta työryhmineen on testannut sanastoa hoitotieteellisten väitöskirjojen indeksoinnissa. Jarmo Saarti on osallistunut myös sanaston käytön ohjeistuksen laadintaan.

19.4.2010