|
Hoidokki-sanaston käyttöohjeTällä sivulla Asiasanaston termien muoto | Asiasanaston rakenne | Hakukone | Hoidokilla indeksointi
Asiasanat ovat muodoltaan joko yksittäistermejä, sanaliittoja tai sanaliittoja vastaavia yhdyssanoja. Esim. Yksittäistermit ovat sanaston vallitsevana termimuotona. Vaikka sanaliittoja ja niitä vastaavia yhdyssanoja on pyritty välttämään, on niitä sisällytetty sanastoon erikoisalasta johtuen. Periaatteena on, että sanaliittoja ja yhdyssanoja käytetään, jos ne muodostavat yleisesti käytetyn käsitteen tai jos niiden hajottaminen osiinsa voisi muuttaa käsitteen merkityksen. Asiasanat ovat joko yksikkö- tai monikkomuodoissa. Yksikkömuodossa ovat esim. ainesanat, abstrakteja käsitteitä ja toimintaa kuvailevat sanat. Monikkomuodossa ovat yleensä konkreettisia, laskettavissa olevia käsitteitä kuvailevat sanat. Sanaston yksikkö- ja monikkomuodoissa noudatetaan MeSHin linjaa. Esim. Sanastossa on kolme osaa: aiheenmukainen eli temaattinen osa, aakkosellinen osa ja aiheenmukainen taulukko - osa. A. Aiheenmukainen eli temaattinen osa Aiheenmukainen osa muodostaa sanaston pääosan. Se sisältää kaikki sanastoon kuuluvat varsinaiset asiasanat ja ohjaustermit. Lisäksi temaattiseen osaan sisältyy asiasanojen välisiä suhteita eli viittauksia laajempiin, suppeampiin ja rinnakkaisiin sekä korvattuihin termeihin. Temaattinen osa on jaettu kymmeneen aihealueeseen eli teemaan. (Katso etusivulta ”Hoidokin kymmenen aihealuetta”) Termit on luettavissa aihealueittain 2-5 hierarkian eri tasoilla. Asiasanojen väliset suhteet osoitetaan seuraavilla lyhenteillä: KÄYTÄ = viittaus ohjaustermistä asiasanaan Esim. liikehoito............................................................asiasana liikuttaminen.......................................................ohjaustermi Ekvivalenssisuhde (KÄYTÄ-KT) Ekvivalenssisuhde osoitetaan lyhenteillä KÄYTÄ ja KT (korvattu termi). KÄYTÄ-lyhenne ohjaa käyttämään hyväksytyksi valittua asiasanaa eikä ohjaustermiä saa käyttää asiasanana. KÄYTÄ-viittaus karsii synonyymejä sekä yhdistää merkitykseltään läheisiä termejä Esim. liikuttaminen liikehoito Hierarkkinen suhde (LT-ST) Hierarkkinen suhde osoitetaan lyhenteillä LT (laajempi termi) ja ST (suppeampi termi). Samaan hierarkiaan voi kuulua eri näkökohtien mukaan valittuja asiasanoja. Yleensä kunkin asiasanan kohdalla näkyy vain yksi hierarkiataso ylös- ja yksi alaspäin, joskin joissain tapauksissa on sanaston käytön helpottamiseksi ilmoitettu samassa hierarkiassa eri hierarkiatasoille kuuluvia termejä. Esim. hoitomenetelmät Assosiaatiosuhde (RT) Assosiaatiosuhde osoitetaan lyhenteellä RT (rinnakkaistermi, vierustermi). RT-suhde ohjaa sanaston käyttäjää huomaamaan tiettyyn asiaan liittyvät muut asiasanat. Assosiaatiosuhde tarkoittaa käsitteiden välistä asiasuhdetta, joka on hierarkiasuhdetta löyhempi. Hoidokkiin on assosiaatiosuhteita sisällytetty vähän. Esim. hoitoketjut B. Aakkosellinen osa (linkki avautuu uuteen ikkunaan) Aakkosellinen osa (suomenkielinen, ruotsinkielinen ja englanninkielinen) sisältää sanaston termit ja sitä käytetään hakemistona. Kustakin termistä ilmoitetaan sen hierarkkiset suhteet. Kunkin kielen aakkosellisen luettelon termi on linkitetty termikorttiin, josta on luettavissa termin ruotsinkielinen ja englanninkielinen vastine sekä termin taustatiedot ja ruotsinkielinen ja englanninkielinen selite. C. Aiheenmukainen taulukko -osa (linkki avautuu uuteen ikkunaan) Aiheenmukainen taulukko -osa sisältää termit rinnakkain englanninkielisen ja ruotsinkielisen vastineen kera. Tämän osan avulla on mahdollista verrata kielellisiä eroja ja helpottaa kulttuuristen käsitteiden indeksointia eri kielialueilla. Taulukossa näkyvät myös termien ekvivalenssi-, hierarkia- ja assosiaatiosuhteet. Hoidokki asiasanaston etusivulta on käytössä myös hakukonetoiminnallisuus. Termien haussa on hyvä käyttää *-merkkiä korvaamassa asiasanojen eri muotoja. Esim. Hakusana *haava* antaa tulokseksi kaikki asiasanat, joissa esiintyy haava (Haavat, Painehaavat, Säärihaavat, Haavahoitajat). Saatua asiasanaa klikkaamalla avautuu ko sanan termikortti. Hakusana lääke* antaa tulokseksi kaikki asiasanat, joiden alkuosana on lääke (Lääkehoito, Lääkehuolto, Lääketurvallisuus, Lääkevahinko, Lääketieteellinen tietojenkäsittely). Hoidokin avulla indeksoitaessa käytetään vain siihen ja Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA) sisältyviä asiasanoja sekä sellaisia asiasanoja, joiden käytöstä sanastoissa on annettu ohjeet (ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmät). Yleisen suomalaisen asiasanaston sisältämät asiasanat löytyvät sanaston verkkoversiosta, VESAsta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html. Asiasanaa voi käyttää tarpeen vaatiessa myös muissa kuin alanmukaisen osan osoittamissa yhteyksissä. Indeksoinnin tarkoitus on teoksen sisällönanalyysin avulla löytää sen ydinsisältö ja kääntää se asiasanoitukseksi tiedon tallennusta ja hakua varten. Teoksen sisällön analyysissä tukena voi käyttää Hoidokin temaattisia osa-alueita ja pyrkiä löytämään niitä parhaiten kuvaavat asiasanat. Indeksoitava käsite pyritään kuvailemaan tarkimmalla mahdollisella asiasanalla, mutta tiedonhaun helpottamiseksi on usein syytä käyttää myös aihetta yleisemmin kuvailevaa termiä. Korkean tason yleisiä termejä (esim. hoitotiede) tulee käyttää harkitusti. Asiasanoja voidaan antaa joko erillisinä tai niitä voidaan yhdistää asiasanaketjuiksi. Tarkemmat ohjeet asiasanoituksesta löytyy esim. YSAn verkkoversiosta. Lisäksi indeksoijan tulee tuntea käyttämänsä tietojärjestelmän logiikka ja tiedonhakijoiden tapa etsiä tietoa.
Sanastoon sisältymättömien termien käyttö indeksoinnissa eli ns. vapaa indeksointi Hoidokin avulla indeksoitaessa voidaan asiasanoina käyttää myös sanastoihin sisältymättömiä termejä. Tällaisia termejä ovat termit, joiden muodostamisesta sanastossa on annettu erillinen ohje, termi on erisnimi tai numeerinen ajanmääre. 1. Asiasanat, joiden muodostamisesta on annettu ohje Sanastoissa on joitakin sellaisia sanaryhmiä (esim. taudit, kansat), jotka ovat niin laajoja, ettei kaikki ko. ryhmiin kuuluvia sanoja ole voitu luetella sanastossa. Näihin ryhmiin sisältyviä sanoja voi kuitenkin käyttää indeksoitaessa. Niiden muodosta ja käytöstä on annettu ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä. Sanastoon kuulumattomien termien muodot on yleensä tarkistettava hakuteoksista. Kattava luettelo ko. sanaryhmistä löytyy YSAn verkkoversiosta. 2. Asiasana on erisnimi Mitä tahansa erisnimiä, kuten henkilönnimiä, paikannimiä, laitosten ja järjestöjen nimiä ja tuotenimiä voi käyttää asiasanoina. Erisnimien ohjeellisia muotoja löytyy Helsingin yliopiston Fennica-tietokannasta. Erisnimen lisäksi ko. asia on tarvittaessa indeksoitava myös sanastoon liittyvillä yleistermeillä. Asiasanana käytettävän henkilönnimen muodoksi valitaan se nimi, jolla henkilö yleisesti tunnetaan. Tämä nimi voi olla todellinen nimi, salanimi, nimimerkki tai muu nimitys. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. § 22). Esim. Mannerheim, Sophie, Nightingale, Florence. Myös kuvitteellisten henkilöiden nimiä voi käyttää asiasanoina. Jos kuvitteellinen henkilö on satuolento, nimitys viedään sellaisenaan suorassa järjestyksessä. Esim. Kipusisko, Mato Alli, Sisar Hento Valkoinen. Yhteisönnimistä suositellaan käytettäväksi yhteisön virallista nimimuotoa. Lyhenteiden käyttämistä ei suositella. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. § 24). Kansainvälisten yhteisöjen nimimuodon valinnassa noudatetaan luettelointisääntöjen vaihtoehtoista sääntöä eli jos yhteisöllä on vakiintunut suomenkielinen nimi, käytetään sitä. Esim. Tehy, THL. Vakiintuneita nimiksi muotoutuneita lyhennesanoja voi käyttää. Esim. ICN, STM. Maantieteellisiä nimiä voivat olla esim. maanosat, maat, valtiot, alueiden yhteisnimet, esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti, vesistöt, meret, järvet, joet, vuoristot, tunturit, vaarat, läänit, maakunnat, kunnat jne., historialliset paikannimet, esim. Itävalta-Unkari, Böömi, kuvitteellisten paikkojen nimet, esim. Keski-maa, Tuonela. Suomen paikkakunnista käytetään kielisuhteista riippumatta suomenkielistä muotoa, mikäli paikkakunnalla sellainen on. Esim. Maarianhamina, Ei Mariehamn. Ulkomaisista paikkakunnista käytetään Suomessa vakiintunutta nimimuotoa. Esim. Lontoo, Ei London, Tukholma, Ei Stockholm. 3. Asiasana on numeerinen ajanmääre Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon sisältyy joitakin ajanjaksoja kuvailevia sanoja kuten antiikki, keskiaika, valistuksen aika. Näitä käytetään muiden asiasanojen tapaan joko itsenäisinä asiasanoina tai ajanjaksoja kuvailevina termeinä. Esim. kivunhoito: keskiaika. Myös numeerisia ajanmääreitä voi käyttää asiasanoina. Ne tulee kuitenkin aina liittää varsinaisen asiasanan yhteyteen lisämääreiksi. Aikaa ilmaisevista määreistä voi käyttää seuraavia muotoja: Ajanjakso ---------------- Indeksointi Vapaan indeksoinnin sanaryhmät Yleisen suomalaisen asiasanaston ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmiin kuuluvia asiasanoja voi käyttää tarvittaessa annettujen ohjeiden mukaan. Sanastoihin kuulumattomien termien muodot on pyrittävä tarkistamaan hakuteoksista. Sanastoissa olevien termien suosiminen takaa varmimmin löytyvyyden. Kansallisbibliografian käyttämiä ns. vapaan indeksoinnin termejä löytyy ohjeellistettuina Fennica-tietokannasta sekä YSAn verkkoversiosta VESAsta. Lisäksi kaikkia erisnimiä voi käyttää asiasanoina. 19.04.2010 |
